KIELIHUUMORIA KOULUAJOILTA

    Nämä käännöskukkaset jaksavat vielä huvittaa minua, vaikka ovat ikivanhoja:

       Er sass, bis die Knochen schmerzen - hän istui, kunnes napit sulivat

      Ukkonen kävi Oriveden selällä ja alkoi sataa - en liten gubbe promenerade på Hingstvattens rygg och det började hundra

     Laskekaa Suomen lippu - räkna ner finska biljetten

     Take a train - ota atrain  

 

      BOKBUSSEN

         Norjalais-suomalaisen kirjastoauton hoitotoimikunnan kokouksessa jouduin tänään tiukkaan paikkaan: muut seitsemän paikallaolijaa puhuivat enimmäkseen saamea, minä seurasin yht'aikaa sekä norjan- että saamenkielistä esityslistaa. Yllättävän hyvin pysyinkin mukana, mutta omat mielipiteeni esitin turvallisesti norjankielellä.

    Hyväksyimme viime vuoden tuloslaskelman.  Pientä paheksuntaa aiheutti se, että kulut olivat bubjetoitua pienemmät ja tulot taas ennakoitua suuremmat - olisi pitänyt ostaa enemmän kirjoja ja muuta materiaalia, kun kerran varaa olisi ollut.

             Komean automme aikataulun kannessa on teksti saameksi,

                                                        suomeksi, norjaksi ja kveeniksi (= ruijansuomi)

                                                        Maiisema kuvassa kruunaa visuaalisen vaikutelman.

 

  AJATELMAHKOJA:

- Tärkeintä ei ole se, miten vanha on, vaan miten on vanha.

- Suomaisten keskipituus kasvoi melkein koko 1900-luvun. Tällä vuosisadalla nousee keskipaino.

 

         TESTI HISTORIANTAJUN MITTAUKSEEN  JA VASTAUKSET PERUSTELUINEEN

   Helsingin Yliopiston 200-vuotisjuhlissa pidettiin Matti Klingen toimittaman Helsingin Yliopiston historian mukaan juhlapuheita kuudella kielellä: MITKÄ NE OLIVAT?

       Helpottava lisätieto: Juhlat pidettiin siis v. 1840.

1. ruotsi (oli yliopiston pääasiallinen opetuskieli ja useimpien opettajien ja opiskelijoiden äidinkieli).

2. venäjä (Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsija  oli Venäjän tsaari).

3. latina (tieteen kieli, silloin vielä enemmän kuin nykyisin).

4. ranska (diplomatian kieli sekä aatelisten ja muun "paremman väen" toinen kotikieli).

5. saksa (Suomen yliopistoväellä oli tiivit siteet Saksaan, jo 1500-luvulla suomalaisia oli opiskellut Saksan yliopistoissa, Mikael Agricolasta alkaen).

6. suomi (jos juhlat olisi pidetty kymmentä vuotta aikaisemmin, suomi ei olisi kuulunut listaan, mutta 1840 suomenkieli oli nousussa, mm. Lönnrothin  Alkukalevala oli ilmestynyt viittä vuotta aikaisemmin).

  HUOM: Kukaan ei puhunut englaniksi !!!