Joskus kysellään, olenko luonteeltani intro- vai ekstrovertti. Testejäkin löytyy. Ihmettelen vain, miksi niissä mitataan molempia ominaisuuksia yhdellä ja samalla asteikolla, toisessa päässä sulkeutuneet, yksin viihtyvät ihmiset ja toisessa ulospäin suuntautuneet.

   Maskuliinisuuden ja feminiinisyyden mittaamiseen on omat, erilliset asteikkonsa ja kun joku saa korkean pistemäärän kummassakin, hänet luokitellaan androgyyniksi. Näin on tunnustettu, että erilaiset, vastakkaisilta vaikuttavat persoonallisuuden piirteet voivat (sulassa sovussa) asua samassa ihmisessä.

  Jos vähänkään tunnen itseäni, saisin huippupisteet sekä intro- että ekstroverttiydestä. Nautin yksinäisistä harrastuksista, hiljaisuudesta ja joutenolosta omassa seurassani aivan yhtä paljon kuin ihmisten kanssa olemisesta. Olen seurallinen, helposti uusiin ihmisiin tutustuva, vilkas lukutoukka.

 

  Jos intro- ja ekstroverttiyttä mitattaisiin erikseen, saataisiin paremmin esille ko. taipumusten vahvuus.  Esimerkiksi kysymys "Onko sinun vaikeaa aloittaa keskustelu tuntemattoman kanssa?" ei luotaa tarpeeksi syvälle ulottuakseen ekstroverttiyteni ytimeen. Jatkokysymyksen pitäisi kuulua: "Onko sinun vaikeaa olla aloittamatta keskustelua tuntemattoman kanssa?" No, jos olisin vakaasti päättänyt pitää suuni kiinni oudon ihmisen nähdessäni, niin tietenkin pystyisin siihen - mutta mitä ihmeen järkeä sellaisessa päätöksessä olisi?

              Olen(ko?) siis androvertti !!!

 Kiitos väkijoukkoa esittävän kuvan kayttöluvasta blogin "itkupillinkyynelkaasua" kirjoittajalle.