A P U A !!!  Vuodatus on syönyt koko loppuosan lukulistastani sivulaatikossa !!! Vielä eilen 29.4. lisäsin siihen tuoreimman luetun kirjan nimen, ja silloin lista  oli kunnossa !!!

 En TIETENKÄÄN ollut tallentanut tekstejäni. Vast'edes täytyy muistaa kopioida aina joka rivi.

  Tuntia myöhemmin: nyt se lista olikin ilmestynyt täydellisenä paikalleen ja saan sen siirtää tähän.

 1270487482_img-d41d8cd98f00b204e9800998e   ST MICHAELS MOUNT, linnasaari Cornwallissa - yksi kirjan tapahtumapaikoista. 

9.4.  Uusi lupaava kirjailija on kohta kolmekymppinenTurkka Hautala. 'SALO' on  ajatuksia herättävä  kirja, alkupuoli erinomaisen taitavaa kerrontaa. Loppupuolen  parasta antia oli todella koskettava maahanmuuttajan näkulmasta kirjoitettu tarina.           

      Kirjastoautokin kävi - tällä kertaa en löytänyt juuri mitään. Täytyi tyytyä muutamaan  joskus jo lukemaani opukseen ja lastenkirjahyllyyn. Onhan mulla vielä kyllä laina-aikaa jäljellä Alfred Döblinin suurteokselle nimeltä 'Berlin Aleksanderplatz', mutta kun se on niin vaikealukuinen, ei sitä lukua - tai puolta - pidempään yhdellä istumalla kestä.   

14.4. Tuohon tietsikan viereen on kertynytjo 4 luettua kirjaa, jotka ovat odottaneet pääsyä tälle listalle, kaikki ylläkertomallani autokäynnillä haaviini jääneitä.

  Kolme nuortenkirjaa, joista  arvostamani Tuula Kallioniemen 'Pää kylmänä. Papriikka' oli yllättäen huonoin, minua kun ei jostain syystä jaksanut innostaa monitoimisähläri Papriikan toilaukset. Enkä tykännyt tyylistä, jolla kirjan aikuisista kahta esitettiin, heistä tehtiin varsin vastenmielisellä tavalla karrikoiden typeriä ilkimyksiä. Joku pitää varmasti sellaista hauskana, minä en, koska se oli LIIAN  yksinkertaista, kuin tikku-ukkojen piirtämistä muuten figuratiiviseen tauluun.

  Kaksi muuta nuortenkirjaa kertoi hevostytöistä. Anu Ojalan toinen Aino-kirja oli mukavaa luettavaa, eikä lappilaissyntyisen Ainon mystinen yhteys ongelmahevoseen häirinnyt yhtään, vaikken sellaiseen uskokaan.

  Marvi Jalo, tosi tuottelias hevoskirjailija yllätti tällä kertaa sillä, että päähenkilöei elänytkään vain ja ainoastaan hevosille. 

  Historiallisten romaanien kirjoittajista Pirjo Tuominen kuuluu suomalaiseen kärkikaartiin. 'LINNAT' perustuu autenttiseen kirjeenvaihtoon, jota Björkmanit ja Bergenheimit kävivät 1800-luvulla. Ajankuvaa ja elämäntarinoita viihderomaanin muodossa.

20.4. Taikasormus

1271752133_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

                 Pirjo Mannisen hauskat romaanit ovat olleet suosikkejani jo seisemänkymmentäluvulta. 'Taikasormus' ei ole romaani, vaan Mannisen vanhempien tarina. Se pohjautuu pitkälti Mannisen isän Leo Pesosen kirjeisiin morsiamelleen. Paikoin kirjeitten filosofointi on hiukan ikävystyttävää, mutta kirja sinänsä mukaansatempaavaa lukemista.

Tiistaina 27.4. Olin viikonlopun Rovaniemellä ja lukemiseni rajoittui erinäisten raporttien ja asiatekstien lisäksi aikakaus-ja sanomalehtiin. Ennen matkaa kerkesin lukaista Danielle Steelin romaanin  'Hänen kuninkaallinen korkeutensa'. Alku on äitelää, koko kirja jankkaavaa, samat asiat selvitetään vähintään kahteen kertaan. Kieli yksinkertaista. Parasta antia ovat ne muutamat lauseet, joissa asiat ilmaistaan niin lakonisesti, että se on jo humoristista. "Hän halusi tulevien kuukausin kuluvan nopeasti, vaikka tiesi, ettei niin tapahtuisi."

29.4. Luin Kjell Westön 'Missä kuljimme kerran' kolme vuotta sitten, ja nyt uudelleen. Hyvä kirja, kestää vielä kolmannenkin lukukerran joskus parin vuoden päästä.