Jörn Donner totesi  vanhassa Suomen Kuvalehdessä, että Suomessa harrastetaan itseironiaa liian harvoin. 

Olen kyllä yrittänyt olla itseironinen mennen tullen, mutta en ole löytänyt oikeaa yleisöä. Reaktiot ovat olleet aivan vääriä.

 ESIMERKKI:    

"Olen HYVÄ tekemään töitä - vielä parempi jättämään ne tekemättä."

Kuulija 1 ryhtyy puolustelemaan minua: - Älä nyt, ethän  Sinä juuri koskaan jätä mitään tekemättä. 

Kuulija 2 suuttuu: .- Mitä sä vihjaat? oonks mä laiminlyöny jotakin?      

Kuulija 3 kohauttaa hämillisen näköisenä olkapäitään ja ryhtyy puhumaan aivan muista asioista. 

Ole nyt sitten näitten kanssa fiksu, filmaattinen, huumorintajuinen ja itseironinen -   sehän kaatuu omaan mahdottomuuteensa - (vaiko minun mahdottomuuteeni?)